Satakielen palvelut

Kaisa ja Harri istuvat tuoleilla ja katsovat kohti kameraa. Kaisalla on kädessään vaahtomuovista tehty iso noppa.

Asukkaat Kaisa ja Harri viettävät iltapäivää pelailemalla.

Palvelutalo Satakieli tuottaa pitkäaikaista palveluasumista ja asukkaille henkilökohtaista apua. Päivätoiminta on sekä Satakielessä että muualla asuville järjestettävää toimintaa. Lisäksi tuotamme toimintaterapiaa.

Jokaisen palveluesittelyn lopusta löydät eriteltynä tavat kyseisen palvelun ostoon. Näitä ovat mm. Kelan kuntoutuspäätös, maksusitoumus, palvelusetelit tai palvelun maksaminen itse.

Pitkäaikainen palveluasuminen
Asukas keskustelemassa työntekijän kanssa kodinomaisessa ympäristössä.

Läsnäolo tuo asukkaalle turvallisuutta ja samalla hän voi kertoa oman elämänsä tarinan.

Palvelutalo Satakielessä on 36 pitkäaikaiseen palveluasumiseen tarkoitettua asuntoa. Satakielessä voi halutessaan nauttia yhteisöllisyydestä ja muiden seurasta tai viihtyä omissa oloissaan itse sisustetussa kodissa. Satakieli tuottaa asukkaille myös henkilökohtaista apua. Asukkailla on mahdollisuus osallistua myös päivätoimintaan tai saada toimintaterapiaa saman katon alta.

Apua tarjolla vuorokauden ympäri

Palvelutalo Satakielessä asukkaat saavat tarvitessaan apua henkilökunnalta kaikkina vuorokauden aikoina. Apua tarjotaan mm. ruokailussa, peseytymisessä ja siivouksessa. Asukkaiden avustamisessa noudatamme kuntouttavan hoitotyön periaatetta, jonka tavoitteena on asukkaan olemassa olevan toimintakyvyn säilyttäminen ja edistäminen. Käytössämme olevan RAICha-toimintakykymittarin perusteella laadimme kullekin asukkaalle yksilöllisen palvelu- ja avustamissuunnitelman.

Aktiivinen asukasyhdistys

Satakielen asukkaat voivat vaikuttaa palvelutalon toimintaan ja sen kehittämiseen asukasyhdistyksen kautta. Asukasyhdistyksen toiminta on aktiivista ja vireää. Satakielessä tuetaan myös asukkaiden osallistumista erilaisiin palvelutalon ulkopuolisiin tapahtumiin ja harrastuksiin.

Kuinka asukkaaksi?

Pitkäaikaisessa palveluasumisessa asukkaat solmivat vuokrasopimuksen ja maksavat normaalia arava-asuntovuokraa, johon on mahdollisuus hakea asumistukea. Vesi-, lämpö- ja sähkömaksut sisältyvät vuokraan. Muut kustannukset muodostuvat lääkkeistä, ruokailumaksuista ja muista henkilökohtaisista menoista.

Pitkäaikaista palveluasumista varten asukas tarvitsee maksusitoumuksen hyvinvointialueensa vammaispalvelusta.

Henkilökohtainen apu
Kaksi naista istuvat kirjastossa ja lukevat kirjoja.

Tiinalla ja Minnalla on kirjastossa rauhallinen lukuhetki.

Henkilökohtainen apu lisää asukkaiden itsenäisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Myönnetyt henkilökohtaisen avun tunnit toteutetaan asukkaan toiveiden mukaisesti. Avustajan kanssa asukas voi esimerkiksi lähteä ostoksille, käydä katsomassa elokuvia tai urheilutapahtumia, käydä kahvilassa tai tapaamassa ystäviä ja sukulaisia.

Koulutettu henkilökunta takaa turvallisuuden

Avustajapalvelun tuottaminen palvelutalon omana toimintana mahdollistaa asukkaalle joustavan ja asukkaan tarpeita vastaavan henkilökohtaisen avun, parantaa elämänlaatua, osallisuutta sekä oman elämän hallintaa. Palvelutalon koulutettu henkilökunta osaa myös toimia asukkaiden kanssa erilaisissa erityisosaamista vaativissa tilanteissa. Avustajapalvelusta vastaa palvelutalon sosionomi ja sitä toteuttavat avustajat sekä hoitajat.

Henkilökohtaista apua varten asukas tarvitsee maksusitoumuksen hyvinvointialueensa vammaispalvelusta.

Päivätoiminta
Kaksi asukasta ja hoitaja istuvat pöydän ääressä pelinappuloiden kanssa.

Ulla ja Harri pitävät seurapelejä tärkeänä osana päivätoimintaa.

Päivätoiminta on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään vahvistamaan omatoimista selviytymistä arkielämän toiminnoissa. Päivätoiminnan keskeisenä tavoitteena on lisätä kontakteja kodin ulkopuolella, edistää ja ylläpitää vuorovaikutustaitoja, parantaa elämänlaatua sekä ennaltaehkäistä psyykkisiä vaikeuksia.

Päivätoiminta on vammaispalvelulain mukaan hyvinvointialueen erityisen järjestämisvelvollisuuden piiriin kuuluva palvelu. Subjektiivinen oikeus koskee työikäisiä, alle 65-vuotiaita henkilöitä, joilla on sairauden tai vamman vuoksi erityisiä vaikeuksia suoriutua tavanomaisista elämän toiminnoista ja joiden toimeentulo perustuu pääosin sairauden tai vamman perusteella maksettaviin etuuksiin.

Vaihtelevaa tekemistä mukavassa ryhmässä

Päivätoimintaa ohjaa päivätoiminnanohjaaja, sosionomi tai avustaja. Tarvittaessa ryhmänohjaajalla on apuohjaaja avustamassa. Ryhmäkoko on keskimäärin kahdeksan henkilöä.

Päivätoiminnan sisällöt suunnitellaan yhdessä ryhmäläisten kanssa. Päivätoiminta sisältää muun muassa kädentaidon töitä, luovaa toimintaa, sosiaalisten taitojen harjaannuttamista, ruuanlaittoa, liikuntaa, erilaisia pelejä, keskusteluja, yhteiskunnallisten ja ajankohtaisten asioiden käsittelyä sekä retkeilyä. Päivätoimintaryhmiä kokoontuu viikon jokaisena arkipäivänä kello 10.00–15.00.

Maksusitoumus ja arvio oikeudesta päivätoimintaan saadaan asiakkaan hyvinvointialueen vammaispalveluista. Ryhmäpäivien määrä voi olla sopimuksen ja henkilökohtaisen tarpeen mukaan 1–5 päivää viikossa. Päivätoimintaan voi käyttää myös omaishoidon palveluseteleitä.

Toimintaterapia
Toimintaterapeutti avustaa asukasta tabletin käytössä.

Marja tekee hienomotoriikkaharjoitteita toimintaterapiassa.

Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta, jolla pyritään ylläpitämään ja parantamaan asiakkaan toimintakykyä, jotta hän sairaudesta tai vammasta huolimatta selviytyisi mahdollisimman itsenäisesti päivittäisestä elämästä.

Yksilöllinen toimintaterapia on tarkoitettu neurologisesti sairastuneille, vammautuneille tai muille henkilöille, joiden toimintakyky on muuttunut ja selviytyminen arkielämässä vaikeutunut. Toimintaterapiassa on keskeistä toiminnan soveltaminen asiakkaan tarpeiden ja toimintakyvyn mukaan. Asiakkaalle pyritään löytämään keinoja itsestä huolehtimiseen, kotielämään, asioimiseen, työhön, vapaa-aikaan ja lepoon. Toimintaterapiatilat sijaitsevat Satakielessä, mutta toimintaterapiaa voidaan toteuttaa myös kotikäynteinä.

Yksilöllinen toimintaterapia perustuu kuntoutussuunnitelmaan ja siihen tarvitaan Kelan kuntoutuspäätös tai hyvinvointialueen tai vakuutusyhtiön maksusitoumus. Toimintaterapiaan voi hakeutua myös palveluseteleillä tai itse maksaen.

 

Ryhmätoimintaterapia on tarkoitettu neurologisesti sairastuneille, vammautuneille tai muille henkilöille, joiden toimintakyky on muuttunut ja heillä on huomattavia vaikeuksia selviytyä kotona, sosiaalisessa ympäristössä tai työelämässä.

Ryhmän avulla pyritään työ- ja toimintakyvyn säilyttämiseen ja edistämiseen. Ryhmätoimintaterapian tavoitteena on tukea asiakkaan vuorovaikutusta ja aktiivista osallistumista sekä saada vertaistukea. Ryhmä tarjoaa turvallisen ympäristön taitojen harjoittamiseen arjessa selviytymisen ja osallistumisen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi. Ryhmätoimintaterapiassa ohjatun toiminnan keinoina käytetään mm. keittiötoimintoja, kuvallista ilmaisua, musiikkia, liikuntaa, rentoutumista, kädentaitoja ja erilaisia taitoja harjaannuttavia pelejä.

Ryhmäterapiajakso koostuu 20 ryhmäkerrasta ja kahdesta yksilökäynnistä. Ryhmään osallistuu 3-5 asiakasta. Ryhmäkerran kesto on 1,5 tuntia.

Ryhmätoimintaterapia perustuu kuntoutussuunnitelmaan ja siihen tarvitaan Kelan kuntoutuspäätös tai hyvinvointialueen tai vakuutusyhtiön maksusitoumus. Toimintaterapiaan voi hakeutua myös palveluseteleillä tai itse maksaen.

Vapaiden terapiapaikkojen tiedustelu toimintaterapeutti Marjukka Mustoselta,
puh. 0400 616101.

Tutustu toimintaterapeutteihimme täällä.