Asukkaan ääni

Anne Friberg

Anne Fribergillä diagnosoitiin selkäytimen kavernooma vuonna 2008 ja heti seuraavana vuonna hän muutti Merenpisaraan. Häntä mietitytti, jättäytyykö muiden armoille ja noudattamaan aikatauluja, jotka eivät ehkä hänelle sovi.  – Toisaalta tiesin, että minun on päästävä paikkaan, jossa saan yölläkin apua. Kun muutin Merenpisaraan, meni arjen rytmin löytämisessä jonkin aikaa, mutta kun se löytyi, lähti kaikki sujumaan hienosti ja on sujunut tähän asti.

Friberg kehuu Merenpisaran henkilökuntaa ja sanoo pitävänsä siitä, että talossa on myös ulkomaalaisia työntekijöitä.  – He ovat välittömiä, eloisia ja huomaavaisia. Yritän parhaillaan opettaa muutamalle työntekijälle myös slangisanoja.

Fribergin viikko-ohjelmaan kuuluu maanantaisin fysioterapiaa ja keskiviikkoisin jumppaa. Hänellä käy paljon ystäviä vierailulla ja hän lähtee usein itsekin heitä tapaamaan.  – Ja kahden siskoni kanssa meillä on sovitut siivous- ja pyykkäyspäivät joka viikko. Ruoan Friberg sanoo tekevänsä mielellään itse omassa asunnossaan, koska ruoan tekemisessä tarvitaan sekä päätä että kroppaa.

Palvelutalon ohjelmasta hän sanoo pitävänsä eniten läheisten päivästä, jolloin Merenpisaraan kokoontuu paljon ihmisiä ja heidän kanssaan kuunnellaan esimerkiksi musiikkiesityksiä.

Jussi Kekäläinen

Jussi Kekäläinen kertoo seuranneensa tarkasti Palvelutalo Merenpisaran valmistumista Arabianrantaan. Hän mietti, että sinne hänkin joskus haluaisi asumaan. Ja niin kävi, että Kekäläinen muutti taloon saman tien, kun se avasi ovensa vuonna 2007.  – Muistan, miten iloisesti yllätyin, kun neurologi Juhani Wickström oli asukkaita pihalla vastassa.

MS-tautia sairastava Kekäläinen sanoo saavansa Merenpisarasta kaiken sen hoidon, minkä hän tarvitseekin.  – Henkilökunta on mainiota ja tuntuuhan se kivalta, kun joku hoitajista kutsuu ohi mennessään minua mussukaksi, Kekäläinen nauraa.   Kekäläinen kertoo pitävänsä siitä, että asuu muiden ihmisten kanssa yhdessä ja hän myös osallistuu aktiivisesti palvelutalon toimintaan. Silloin tällöin hän innostuu itsekin esiintymään, kuten joulun alla yhtenä tiernapojista.

Kekäläinen arvostaa sitä, että palvelutalossa hänellä on vapaus lähteä omille asioilleen. Hänellä on tapana lähteä taksilla perjantaisin johonkin hyvään ravintolaan syömään.  – Usein lähdemme yhdessä Kimmon kanssa. Kimmo on entinen avustajani, joka on pysynyt hyvänä ystävänäni. Kekäläinen kehuu Merenpisaran valtavaa kattoterassia, josta on upeat näkymät pitkälle.  – Kokoonnumme sinne kesällä asukkaiden kesken myös syömään. Kyllähän ruoka maistuu aina paremmalta raikkaassa ilmassa!

Jussi Kekäläinen sanoo, ettei hän ole katunut päivääkään Merenpisaraan muuttoa.  – Jos nyt pitäisi valita uudelleen, valitsisin ihan samoin.

Lue täältä lisää tarinoita Neuroliiton palvelutaloissa asumisesta.

Logo