Kun ihminen ei sairauden tai vamman vuoksi selviydy ilman apua, Neuroliiton palvelutalot Helsingissä, Seinäjoella ja Lappeenrannassa tarjoavat turvallisen kodin ja yksilöllisen avun. Tutustuimme palvelutalojen hoitajien työhön ja selvitimme, millaista Neuroliitossa on työskennellä.
Hyvässä työyhteisössä välitetään ja nauretaan paljon
Helsingissä Arabianrannassa sijaitseva Merenpisara on yksi Neuroliiton kolmesta palvelutalosta. Sen asumis- ja tukipalvelut on suunnattu vaikeavammaisille neurologista sairautta sairastaville aikuisille.
Merenpisaran kahvihuone täyttyy iloisesta puheensorinasta, kun vastaava sairaanhoitaja Outi Tallus sekä hoitajat Airi Sippola ja Vilhelmiina Laitinen istahtavat kanssani alas. Tuntuu, että he ovat tunteneet toisensa aina, vaikka tapasivat vasta äskettäin.
Outi on ollut töissä Merenpisarassa vuodesta 2008, aluksi hoitajana ja sittemmin sairaanhoitajana ja vastaavana sairaanhoitajana: ”Ilmapiiri meillä on avoin, rohkaiseva ja toisia tukeva. Työkaverit ovat aivan ihania, ja huumori kukkii. Muutamat kollegat olen tuntenut jo monta vuotta. Nämä ihmiset ovat minulle kuin perhettä.”
Kollega Airi Sippola Seinäjoen palvelutalo Pihapihlajasta komppaa Outia. ”Tämä on toista tukeva ja välittävä työyhteisö. Jos joskus on omassa elämässä raskaampaa, niin työkavereilta ja työyhteisöltä saa tukea ja ymmärrystä.”
”Kaikki ovat samassa kahvipöydässä”
Airi työskenteli mielenterveyskuntoutujien ohjaajana vuoteen 2014 asti. Pihapihlajaan hän tuli ensimmäisen kerran vuonna 2014 päivätoiminnan sijaiseksi, ja sen jälkeen työkokeilun kautta hoitopuolelle töihin vuonna 2017. Sille tielle hän jäi.
”Teemme vaativaa hoitotyötä, mutta sitä ei tarvitse pelätä. Tyhmiä kysymyksiä ei täällä olekaan. Täällä on valtava ammattitaito, ja aina voi kysyä apua.”
Airin ja Outin mukaan se, että työkaverit välittävät toisistaan, ei ole sanahelinää. ”Joskus joku saattaa tulla kertomaan, että on huolissaan työkaveristaan tai että työkaveri on ollut uupuneen oloinen. Välittäminen on aitoa”, Outi toteaa.
Airin mukaan myös opiskelijoilta tulee paljon hyvää palautetta harjoittelujaksoilta. ”Usein palaute on sitä, että onpas täällä hyvä vastaanotto ja mahtava ilmapiiri.”
Lappeenrannan Satakielessä hoitajana työskentelevä Vilhelmiina Laitinen kertoo tietävänsä, mistä kokeneemmat kollegat Airi ja Outi puhuvat. Hän aloitti Satakielessä harjoittelijana vuonna 2014, ja sai vakituisen paikan talosta muutama vuosi sitten.
”Opiskelijana koin vastaanoton lämpimäksi. Pääsin kymmenen viikon harjoitteluni aikana hyvin mukaan porukkaan, ja taloon oli mukava jäädä sen jälkeen töihin. Olen viihtynyt hyvin.”
Airin mukaan sijaiset ja opiskelijat on tärkeää ottaa heti mukaan työyhteisöön sen tasavertaisina jäseninä. ”Kaikki ovat samassa kahvipöydässä, ja jokainen otetaan porukkaan. Oppeja ja uutta tietoa voidaan jakaa puolin ja toisin”, Airi muistuttaa.
Mielekkäät työajat ja monipuolisuus työn parhaina puolina
Vilhelmiina kertoo tekevänsä Lappeenrannassa hoitajana pääosin arkiaamuvuoroja. Työpäivät koostuvat asiakkaiden auttamisesta tavanomaisissa aamutoimissa.
”Pystymme vaikuttamaan työvuorosuunnitteluun. Pidän itse aamuvuoroista, jolloin pääsen töistä kolmelta. Silloin saan eniten omasta vapaa-ajastani irti. Meillä on toki myös paljon niitä, jotka haluavat tehdä iltavuoroja.”
Vilhelmiina kertoo monipuolisten työtehtävien olevan lisäksi yksi hänen työnsä parhaista puolista. ”Voin työskennellä henkilökohtaisena avustajana, hoitotehtävissä tai päivätoiminnassa, mikä tekee tästä työstä kivan vaihtelevaa.”
Outin työnkuva Helsingissä on laajentunut hänen aloitettuaan vastaavana sairaanhoitajana. Sairaanhoidollisten tehtävien ja henkilöstön auttamisen lisäksi hän tukee roolissaan asukkaita ja heidän omaisiaan.
”Asukkaat tulevat silloin tällöin oveni taakse, kun he haluavat jutella. Hoitosuhteet ovat pitkiä, ja olen tuntenut jotkut asukkaat jo kymmenen vuotta. Silloin myös omaiset tulevat tutuiksi.”
”Järjestämme myös saattohoitoa. Joskus joutuu luopumaan asukkaasta, jonka on tuntenut pitkään ja hyvin, ja jonka kanssa on käyty läpi hyvin henkilökohtaisia asioita. Se ei koskaan ole helppoa, mutta kuuluu tähän työhön”, Outi toteaa.
Airi kertoo puolestaan tekevänsä kolmivuorotyötä, ja nauttivansa työaikojen vaihtelusta, kun lapset ovat jo omillaan. Välillä vuorotyö on raskasta, mutta Airi on oppinut armahtamaan itseään.
”Ergonominen työvuorosuunnittelu on sopinut itselleni hyvin. Jos väsyttää, niin nurkkien villakoirat eivät juuri siinä hetkessä ole tärkeintä. Osaan kuunnella omaa kroppaani. Olen kova saunomaan ja talvisin käyn kylmäaltaassa”, Airi sanoo.
Ihmisen kunnioittaminen on kaiken lähtökohta
Outi, Airi ja Vilhelmiina kertovat, että nykyisissä työpaikoissaan heillä on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin ja tärkeinä pitämiensä arvojen mukaan.
”En pystyisi työskentelemään paikassa, jossa joutuisin toimimaan omien arvojeni vastaisesti. Arvot ovat tärkeät, ja ne näkyvät henkilöstön ja asukkaiden arvostamisena”, Outi painottaa.
”Täällä on helppo työskennellä asiakaslähtöisesti. Saan tehdä töitä siten, mistä syystä olen aikanaan tälle alalle kouluttautunut”, Airi kertoo.
Airi kertoo, että asiakaslähtöisyys ja arvot ovat hänelle tärkeimmät syyt, jonka vuoksi hän viihtyy juuri Neuroliitossa.
”Mikäli perustukset eivät olisi kunnossa, niin hukassa oltaisiin. Meillä ei tule ylimääräisiä paineita taustalta, vaan saamme keskittyä työhömme. Pystyn omaistenkin edessä sanomaan, että meidän voitto on asiakkaan tyytyväisyys”, Airi toteaa.
Miksi hakea töihin Neuroliittoon?
Outi, Airi ja Vilhelmiina listaavat työnantajansa parhaiksi puoliksi työyhteisön, mielekkään ja merkityksellisen työn, järjestötaustan ja arvot sekä etuudet.
”Etuja ovat esimerkiksi erilaiset koulutusmahdollisuudet, Smartum-setelit ja joustavuus työaikojen suhteen”, Vilhelmiina kertoo.
”Oman elämäntilanteen mukaan työaikojen suunnittelu on tärkeä etu. Täällä kuunnellaan, jos haluaa tehdä esimerkiksi 80-prosenttista työviikkoa”, Airi lisää.
Outi toteaa, että ei tiedä, missä muualla voisi oppia niin paljon alasta. ”Paljon palautetta tulee opiskelijoilta ja uusilta työntekijöiltä siitä, kuinka hurjan paljon täällä pääsee oppimaan.”
Entä kenelle kolmikko voisi suositella Neuroliittoa työnantajana?
”Rohkeille ja avoimille ihmisille, jotka ovat valmiita oppimaan uutta”, Vilhelmiina aloittaa.
”Kaikille, jotka jakavat saman arvomaailman, ja pitävät tärkeänä tätä työtä ja ihmisiä, joiden eteen tätä työtä teemme”, Outi lisää.
”On ihanaa, jos ihminen on utelias ja suuntaa uteliaisuutensa oikealla tavalla. Jos on on rohkeutta tuosta ovesta astua sisään, voi olla että ei enää pääse poiskaan”, Airi naurahtaa.